Mennyt kesä

Kesämuistoja on paljon, ja blogi on ollut hyvin hiljainen. Mikä lienee syynä!? Ajattelin purkaa kesää tänne niin, että laitan hissukseen asioita ja tapahtumia, siis nyt jo muistoja. Tämä viikko on ollut epävakainen, samoin viime viikko, eli syksyn tuntu on todellinen. Kun kalenteria katsoo, niin syksyhän nyt todella on. Onneksi sateiden välissä jopa aurinko pilkistää välillä, ja saa taas ihastella syksyn väriloistoa.

50 km

Pyörälenkki teki yhteensä 50 km! Pidimme puolimatkassa usean tunnin tauon ystäväperheen luona. Päivä oli monella tavalla rikas. Saimme nauttia sydämellisestä seurasta, lounastaa hyvää ruokaa ja päälle tuli hyvä kuntolenkki. Kotona sain hierontaa rasittuneille lihaksille. Hyvin pelitti Tunturi Donna, kiitokset pikkuveljelle! Ostin hiljattain pyöräilykypärän ja kivat hanskat, seuraavaksi tarvin pyöräilyhousut.

Kesämietteitä

"Täällä on voikukka-aika." Näin alkoi kirje, jonka lapseni kirjoitti kummitädilleen n. 15 vuotta sitten. Kirje jatkui: "Puhettakaan oltais takit päällä." Voin vain kuvitella lapsen iloa uudesta kesästä. Tänään koin jotain samaa. Näin valtavia voikukka-alueita ja niin lämmintä oli, että puhettakaan oltais takit päällä. :)

Lähimuseo

Meiltä on kivenheiton päässä iki-ihana rautatiemuseo. Alue on kaunis, idyllinen pihapiiri ja itse museokin on todella käymisen arvoinen. Tänään alueella oli karjalaisaiheinen myyntitapahtuma. Erityisen mukavaa oli, kun lapset pääsivät ajelemaan taas pienoisrautatiellä. Aluetta kaunistivat juuri parhaimmassa kukoistuksessa olevat rautatieomanapuut.

Huh hellettä

Ei kai meillä ihan hellelukemiin päästy, mutta melkein. Pihan puolella oli niin kuuma, että piti päästä välillä sisätiloihin jäähdyttelemään. On mukava seurata ihmisiä, kun he nauttivat lämmöstä ja kesästä.
Kotirintamalla on hiljaista, vaikka pari teiniä vielä asustaa täällä. Eivät paljon kinaa ja ovat omissa oloissaan. Toinen poika oli lastenammana. Välillä tulee tilauksia. Hyvä,kun perheet saavat apua kiperiin tilanteisiin. Ja hyvä, kun poika pärjää lasten kanssa.

Lämpöinen äitienpäivä

Heräsin jo varhain ja katsoin jostain syystä heti sähköpostini. Sieltä sain ensimmäisen onnitteluni. Kiitos Juho! Ja kiitos kuulumisista! Meillä on ollut pojan kanssa mukavaa kirjeenvaihtoa jo vajaan vuoden ajan.
Nautimme jo kakkukahvit...kolmistaan. Pikkupojat nukkuvat vielä sikeitä (tuo "pikkupojat" istuu vielä tiukassa meillä). Sää suosii niin paljon, ettei tänään malta paljon sisätiloissa olla. On tyyntäkin vielä, kun lippukaan ei liehu. Oikein hyvää äitienpäivää jokaiselle!

Viikko Espoossa

Taas sain ladata akkuja viikon ajan Espoon maaseudulla. Säät suosivat. Henkilökunnan ammattitaito yllätti jälleen. Jotenkin nautin kovasti siitä, että sain vaan olla ja että toiset tekivät töitä minun hyväkseni. Kannustava ja tsemppaava ilmapiiri kantakoon taas hetken eteenpäin.