Työpäivä

Pitkästä aikaa työpäivä takana, mukava sellainen. Oli mukava huomata, miten työkaverit kyselivat, muistivat. Liekö ollut mummoja ja pappojakin ikävä, kun oli taas mukava nähdä heitä. Yksi mummo kyseli, että oletko sinä aikaisemmin käynyt vaikka olin käynyt hänen luonaan lukemattomia kertoja. Vaikka olin hänelle "vieras", oli meillä hirmusen mukava juttelutuokio. Toinen mummo oli kattanut miehelleen aamupalan ja toimitti minua pyytämään miestä aamukahville. Ei muistanut, että mies oli kuollut muutamia vuosia sitten. Sanoi sitten, että ehtivät olla miehen kanssa yhdessä 75 vuotta! Yhden mummon luona nukkui sohvalla alkoholistitytär, krapulaisena. Tämäkin työ omalla tavalla haastavaa ja ehkä siksikin mukavaa.

Talvi täällä

Ilmastonmuutos tai ei, mutta täällä on ollut oikea talvi jo kuukauden verran. Pakkasta on ollut kokoajan, tosin ei alhaisia lukemia, mutta monen mielestä unelmien ilmat. Mies ja tyttö lähtivät luistelemaan, tytön monien pyyntöjen jälkeen, Tuusulanjärven ympäri(n.7 km). Hiihtäminen innostaisi nyt minua. Pitää joku päivä uhrata lapsen kanssa varaston siivoamiseen, jospa monot ilmestyisivät esiin. Tosin aikaa ei kannata venyttää, kohta hyvät kelit voivat olla ohitse. Nyt lähden haukkaamaan raitista ilmaa...kävellen.

Päivä Tallinnassa

Vietimme kolmen lapsemme kanssa kivan päivän Tallinnassa. Lapset olivat ko. paikassa ensi kertaa. Sää oli kylmä, tuulinenkin ja palelimme, mutta siltikin jäi matkasta hyvä mieli. Kaupunki on rakennuksiltaan sekaisin vanhaa ja uutta. Siis uusiakin asuntoja vapaana...vaikka loma-asunnoksi. Itseä houkuttaisi jokin vanha...

Kaupungin ilme on kohentunut itsenäisyyden aikana merkittävasti, mutta vieläkin löytyy korjattavaa...

Maa on käsitöiden aarreaitta, sen koimme kesällä Saarenmaalla ja jo aiemminkin Tallinnassa. Nytkin pienet putiikit ja kaupustelijat viivyttivät minua monta kertaa. Onneksi osaan katsella niin, ettei aina tartu jotain mukaan.

Ystävänpäiväkahvit

Sain viettää mukavan illan 78-vuotiaan ystäväni luona. Jälleen kerran juttelimme elämästä, sen iloista ja suruista. Kun samanlaiset elämänarvot kohtaavat, löytyy paljon puhuttavaa ja kanssakäynminen on tosi antoisaa. Olen kovin kiitollinen kaikille, jotka omaa eläämäni rikastuttavat.
Kotona nuoret aloittivat kinastelun...vaikka lapset ovat elämäni suurin rikkaus, kinaaminen on välillä hyvin rasittavaa. Kuka ärsyttää ketä, kuka hakee oikeuksia, kuka tahallaan härnää...otapa tuosta selvää. Jonkun suu käy enemmän kuin toisen...vooiihh!!

Hyvä päivä

Tänään on ollut hyvä päivä monella tavalla. Kivut ovat olleet miltei kokonaan poissa. Olen käynyt monia virkistäviä puh.keskusteluja. Olen ajellut pyörällä ympäri kaupunkia kokolailla vaivattomasti. Kotona on vallinnut rauha ja rakkaus. Mitä voisi enempää toivoa.

Mummon kammari

Hyvinkäältä löytyi ihana kahvila Hämeenkadun varrelta, Mummon kammari. Valikoima ei sinänsä ollut kovin runsas, mutta tunnelma oli hyvä ja palvelu pelasi. Kahvin kanssa sai mm. tuoreita lettuja kermavaahdon ja hillon kera. Pienet huoneet mahdollistavat jutustelun niin, ettei ole heti vieraita korvia kuuntelemassa. Suosittelen.

Lauantain touhuja

Edelleen toipilaana...Vatsaa polttelee ja kipristelee, mietin välillä jo päivystykseen menoa. Ehkäpä maanantaina soittelen osastolle ja kyselen neuvoja. Liikkuminen on hidasta ja vaivalloista, harmittaa!
Sivusta katselin, kun lapset siivosivat ja suuresti iloitsin, kun tuli niin siistiä. Oli myös ilo seurata, miten homma hoitui porukalla...vanhan tavan mukaan. Se oppi, minkä olen joskus lapsille opettanut, on yhä muistissa.
Reilun viikon ajan olemme opetelleet elämään koiran kanssa ja ehkäpä vaikein asia minulle on ollut se, että koiran karvoja on kaikkialla ja paljon. Tarraharjat ovat olleet käytössä viikon ajan ja ensi viikolla pitää ostaa uusia. Koira on hyvin kiltti ja on hyvin sopeutunut joukkoomme.