Olemisen riemua ja tuskaa

Minun äitiyteni on saanut viime kuukausien aikana paljon arvostusta. Paljon olen puntaroinut elettyjä vuosia, ja oma mieli mielellään muistaa mukavia, iloisia hetkiä. Toki tulee mieleen huonojakin hetkiä, mutta niitä ei enää huonolla muista. Sain tänään taas ryöpyn niskaani. Olen syypää siihen ja tuohon ja vielä moneen muuhunkin. Voi minua! Tunnen, että olen välillä paljonkin tehnyt perheen eteen, enkä ole eritellyt siinä perheenjäseniä. Joku meillä kuitenkin kokee toisin. Ymmärryksemme poikkeavat kovasti toisistaan. Moni on varmasti yltänyt äitiydessään paljon parempaan, mutta siihenkin on tyytyminen, etten tämän parempaan ole pystynyt. Siihen pitäisi tyytyä myös perheenjäsenten.

Mummolassa

Pikkuinen poika vieraili mummolassa! Miten mukavalta tuntuivat pikkuisen hymyt ja naurut, jututkin. Muutaman viikon aikana poika oli niin kasvanut ja oppinut uutta. Elämää rikastuttaa kovasti reipas miehenalku. Nyt puhelemme täällä keskenämme. että kun vauva teki sitä ja sitten tätä. Kiitos teille kun kävitte! Yritetään nähdä vielä ennen joulua.

Illat pimenevät jo äkkiä. Elämä on ollut vähän raahustamista huolineen ja murheineen. Pimeys ruokki tätä vielä lisää. Olen onneksi löytänyt vertaistukea, en siis raahusta yksin. Täytyy luottaa, että parempaa on edessä.

Tutkimuksissa

Hyvinkään sairaala sai minulta täydet pisteet. Päivystys on useimpien mielestä kamala paikka, ja olen itsekin istunut siellä joskus monta tuntia. Nyt kävin sovituissa tutkimuksissa ja ainoastaan viimeinen, ENMG-tutkimus, viivästyi sovitusta ajasta 15 min. Magneettikuvaan pääsin jopa muutama minuutti ennen sovittua aikaa. Kohtelu oli joka paikassa erittäin ystävällistä, ohjeet selkeitä ja toiminta rauhallista ja hyvin hallittua. Tuli mieleen, että on onni asua Suomessa. Mieheni lausahtaa silloin tällöin, että muutetaan Espanjaan. Lämpöä siellä varmaankin riittäis, mutta minua ei asia oikein innosta. En epäile, etteikö siellä hoituisi em. asiat yhtä hyvin, minua ei vain muuten innostaisi lähteä. Epäilen, että olisin siellä hyvin yksinäinen. Vakavasti tästä asiasta ei meillä ole puhuttu...eikä varmaan puhutakaan.
Niin, tutkimukset on tehty ja piakkoin kuulen varmaan tuloksia. Innolla odotan. Kintut ovat kipeät vielä aamuisen tutkimuksen jäljiltä.

Autotonna

Auto ei mennyt katsastuksesta läpi ja odottaa nyt vuoroaan korjaamon pihalla. Syyssää on ollut kuitekin huippuhieno, ja pyörä kuljettaa minut sujuvasti paikasta toiseen. Tuossa säässä on erityisen hyvä hengittää ja nautin hyvin paljon pyöräilystä. Jatkan tätä siis, vaikkaa auto saataisiin kuntoonkin...paitsi jos alkaa sateet. Talvikeleille on varastossa huiput nastarenkaat ja asennuskin on valmiiksi maksettu.
Tämä viikko on ollut viime viikkoa paljon parempi, moni ongelmallinen tilanne on alkanut kirkastua. Työkin on maistunut. Elämä on aaltoliikettä.

Syksy

Pimeys alkaa hallita. Päiväunista pitäisi luopua, kun valoisaa on töitten jälkeen yhä vähemmän. Pieni loma tekisi terää nyt syksylläkin, mutta tarkoituksella jätin suurimman osan ensi vuoden puolelle.
Nyt tuli tieto kaupungin johdolta, että ensi vuonna koko henkilöstö lomautetaan kahden viikon ajaksi. Ihmetyttää, miten hoidamme työmme ja tehtävämme entiseen malliin, jos aina joku on ansaitsemallaan lomalla tai pakotettuna. Se merkitsisi sitä, että aina on miehityksestä pois 2-3 henkilöä. Saappaat nähdä, miten käy.
Harmittaa kaupungin touhut keskustan alueella, sinnekö ne rahat syydetään ja sitten porukka pannaan pakkolomalle. Ainakin villatehtaalle on tehty mittavia korjauksia ja muutostöitä, jotta saadaan uusia tiloja niille, joilta puskutraktori vei entiset.
Mulle loma kyllä kelpaa, pitää vain aloittaa ajoissa säästäminen, ettei lompsa vallan tyhjene.