Historiaako jo...

ei vielä. Siis lehdenjako. Toinen pikkupojista sai kesätöitä...niin pikaisesti, että työsoppari tehtiin torstaina ja tänään poika on jo "sisäänajossa". Kyllä kotona hehkutettiin...siis saadusta kesätyöstä. Nyt panostetaan pikkuveljeen, kovasti vielä yritetään, vaikka aika on käymässä jo vähiin. Ikä on vielä hankaluutena, nuori kun on.
Meidän perheessä alkaa kaikua taas Onninen. Isoveljien tienraivaus auttoi varmasti, koska sukunimi oli Onnisella tuttu ja poikahahmotkin muistissa. Palaute oli kokolailla positiivista. Aiheuttaako paineita nyt seuraavalle pojalle...eipä ole pahaksi sekään, ahkeruus on tärkeätä.

Ihana kesä

Taas on väriloistoa ja tuoksujen huumaa. Täällä tuomet kukkivat ja pyöräilijän nenään tunkee todella voimakas tuoksu. Tulppanit koristavat risteyksiä. Meidän läheisessä ryteikössä kielot kohta kukkivat. Alkukesä on huippu!
Mikä lienee syynä, kun kirjoittelu jäänyt vähiin. Hyvä kun joku patistelee, sitä ikäänkuin ryhdistäytyy.
Polkaisin äsken taimimyymälässä, mutta kukkaro olikin jäänyt kotiin ja tyydyin katselemaan kukkamerta. Samalla tein kyllä ajatustyötä, mitä lajeja ja millaisia asetelmia laitan. Olen kylvänyt kukkien siemeniä, mutta eivät tunnu olevan kovin satoisia lajikkeita. Vähän harmittaa, kun mielikuvissa oli jo kauniita asetelmia ja väriloistoa. Onneksi kesä on alussa, ja vielä ei ole mikään myöhäistä.