lauantai 14. elokuuta 2010

Nyt historiaa




...siis lehdenjako. Toivottavast myös mustat sormenjäljet ovat historiaa. Olen neljä vuotta hinkannut ovenpieliä ja pessyt lavuaareja lehdenjakojen jäljiltä. Saapa nähdä, helpottaako elämä. Olen yrittänyt olla kärsivällinen, koska pojat ovat todella ahkeroineet ja vieläpä aika pienistä lähtien. Työtodistus auttoi toista poikaa kesätyön saamisessa, ja poika teki uuden työsopimuksen toukokuun loppuun asti. Jospa myös toinen poika hyötyisi samasta todistuksesta. Nyt pojilla jää ystävät, joita tuli tutuilla reiteillä, Ihana vanhus antoi pojalle oven raosta milloin karkkia, milloin jätskirahaa. Joku ikämies neuvoi ammatinvalinnassa...mukavia ihmisiä asui lehdenjakoreitillä.

Ei kommentteja: