Viikko on jo vierähtänyt operaatiosta. Silti olen vielä toipilas, voimia on yllättävän vähän ja vatsakin kipeä ja konstaileva. Vaikeata on olla myös aloillaan, ei malttaisi sairastaa.
Minua on paljon muistettu, melkein joka päivä on käynyt joku tai joitain ystäviä. Useat kukkakimput ilahduttavat erityisesti nyt, kun on aikaa katsella niitä. Kiitos teille kaikille!
Eilen illalla kävelin ulkona ja kävimme lapsen kanssa lähikaupassa. Yllättävästi reissu väsytti, vaikka pieni pakkanen virkistikin kovasti. Raitis ilma teki tosi hyvää.
Eilen meille tuli hoidokki, saimme kahden viikon ajaksi Pepi-koiran hoitoomme, kun isäntäväki läksi matkalle. Lapset saavat hakea tuntumaa siitä, millaista on elämä koiran kanssa.
Huomenna saamme läheisiä kylään. Kovasti kaikki ovat odottaneet. Isovanhemmat saapuvat ristäisjuhlaan. Pienellä serkkutytöllä on elämänsä ensimmäinen juhla. Toivotamme lapsen elämään kaikkea hyvää, varjelusta elämän poluille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Vähän ISOMPI serkkutyttö on sitä mieltä, että jos voimia piisaa niin poikkea juhliimme lauantaina illan päälle..Hän virkkoi että "käsittääkseni". Koetan tehhä niitä herkkuja niin että niitä riittää! -MikaM
Kiitos kutsusta! Seuraan tilannetta, siis omaani.
Lähetä kommentti